Solubiologi 1/2013
20.5.2013Pääkirjoitus, 20.5.2013
Tämänkertaisen Solubiologi-lehden teemana on syöpätutkimus. Olemme saaneet tähän kolme mielenkiintoista artikkelia, jotka käsittelevät syövän biologiaa ja sen hoitokeinoja. Näiden lisäksi lehden lopussa on Turun Biotekniikan keskuksen kuvantamisyksikön esittely.
Tästä eteenpäin pyrimme saamaan joka lehteen esittelyn jostain tutkimusta palvelevasta yksiköstä tai mielenkiintoisesta henkilöstä/tutkimusryhmästä. Haluaisitko sinä esitellä tutkimustasi tai ryhmääsi Solubiologi-lehden sivuilla? Esittelyjen lisäksi toivotamme edelleen tervetulleiksi yksittäiset tutkimusartikkelit, joista maksamme vielä ainakin tämän vuoden ajan 200 euron kirjoituspalkkion. Juttuja voi ehdottaa joko suoraan minulle tai aluetoimittajillemme. Lehden avaa Monica Niemisen ja Sanna Niinivehmaan artikkeli estrogeenin merkityksestä rintasyövässä. Toisessa artikkelissa Jenni Lahtela kirjoittaa solujen senesenssin eli vanhenemismekanismin ja syövän yhteydestä ja miten sitä voidaan käyttää hyväksi uusien tuumorisuppressorigeenien etsimisessä. Kuten Nieminen ja Niinivehmas artikkelissaan toteavat, syövän hoitoa vaikeuttaa se, että jokainen kasvain on erilainen ja kaikkiin sopivaa yleistä hoitokeinoa ei ole olemassa. Kasvaimet voivat olla rakenteeltaan hyvin heterogeenisiä ja niiden eri osissa sijaitsevat solut voivat olla perimältään keskenään hyvin erilaisia. Kasvaimen kasvaessa ja solujen jakautuessa niiden DNA:ssa tapahtuu uudelleenjärjestäytymistä, jolloin osia siitä poistuu, monistuu tai vaihtaa paikkaa kromosomin sisällä tai eri kromosomien välillä. Nämä muutokset voivat tapahtua hiljalleen solujen jakautuessa tai yhdellä kertaa niin sanotussa kromotripsis-tapahtumassa (katso Stephens ym. 2011, Cell 144, 27–40). Muun muassa nämä uudelleenjärjestäytymiset sekä yksittäiset mutaatiot voivat aiheuttaa uusien fuusiogeenien syntymistä tai muutoksia olemassa olevien geenien toiminnoissa. Uusien tuumorisuppressorigeenien tai DNA :ssa tapahtuvien uudelleenjärjestäytymisten määritys vievät omalta osaltaan eteenpäin kohdennettujen syöpähoitojen kehitystä. Kasvainten heterogeenisen rakenteen vuoksi syöpädiagnostiikka vaatii kehittyäkseen vielä paljon lisätutkimuksia nimenomaan kasvainsolujen perimän sekä geenien säätelyn muutoksista. Muun muassa koko genomin kattavien sekvensointitekniikoiden nopea kehitys kertoo kuitenkin siitä, että niin sanottua henkilökohtaista lääketiedettä tullaan hyödyntämään laajamittaisesti jo lähitulevaisuudessa. Myös tämän lehden kolmannessa artikkelissa, jonka ovat kirjoittaneet Mehdi Farshchian ja Veli-Matti Kähäri, tuodaan uutta tietoa syöpädiagnostiikkaan. Artikkelissa kuvataan ihon okasolusyöpään liittyvien uusien markkereiden tutkimusta. Lopuksi pääsemme tutustumaan mielenkiintoiseen esittelyyn Turun Biotekniikan keskuksen kuvantamisyksiköstä, josta on peräisin myös tämän lehden hieno kansikuva. Kannattaa lukea, minkälaisia palveluita yksikkö tarjoaa ja vierailkaa myös heidän nettisivuillaan. Tämän jutun myötä Solubiologi-lehden toimituskunta toivottaa kaikille lukijoille oikein aurinkoista kesää!
Juha Matilainen
Artikkeli 1. Estrogeenin tuoton ja signaloinnin säätely rintasyövän hoidossa, Monica Nieminen (fil. yo) ja Sanna Niinivehmas (FM).
Rintasyöpä on naisten yleisimpiä sairauksia ja yhteys kasvaimen koon ja veren hormonipitoisuuden välillä on löydetty jo yli sata vuotta sitten. Estrogeeni toimii elimistössä tärkeänä säätelyhormonina. Sen toiminta vaikuttaa rintakudoksen kehittymisen säätelemisessä murrosiän ja raskauden aikana, mutta sillä on myös suuri merkitys rintasyövän alkamisessa, kehityksessä ja kasvaimen etenemisessä.
Artikkeli 2. Solujen senesenssi uusien tuumorisuppressorigeenien tunnistamisessa, Jenni Lahtela (FM).
Syöpä on maailmanlaajuisesti kolmanneksi merkittävin kuolemaan johtava sairaus heti sydän- ja verisuonitautien sekä infektio- ja loisperäisten tautien jälkeen (WHO, Cause-specific mortality). Suomessa syöpään sairastuvien ihmisten määrä on jatkuvasti kasvussa, mutta samalla syöpään kuolleiden ihmisten määrä laskee (Suomen Syöpärekisteri). Tämä on suurelta osin kehittyneen terveydenhoidon ansiota.
Artikkeli 3. Novel biomarkers for progression of cutaneous squamous cell carcinoma, Mehdi Farshchian (MD), Veli-Matti Kähäri (Professor, MD, PhD).
Cutaneous squamous cell carcinoma (cSCC) is the second most common form of skin cancer with an increasing number of patients globally especially in young age group due to cumulative recreational exposure to sunlight and population aging. In an attempt to discover novel biomarkers for diagnosis and progression of cSCC, Affymetrix-based expression profiling was performed for primary and metastatic cSCC cell lines and normal human epidermal keratinocytes. Among entire Serpin family SerpinA1 was noted to be upregulated in cSCC cell lines compared with normal human keratinocytes. Upregulation of SerpinA1 in cSCC cell lines was verified by real-time PCR, western blot analysis, immunohistochemistry of human tissue microarrays and chemically induced mouse cSCC. SerpinA1 expression was regulated by p38 mitogen-activated protein kinase and was enhanced by tumor necrosis factor-α, interferon-γ, IL-1β and epidermal growth factor. In addition, expression of SerpinA1 was correlated with malignant transformation of epidermal keratinocytes in culture and in vivo. These findings shed more light on the role of SerpinA1 as a novel biomarker for progression of cSCC.