Artikkelit

Artikkelit ja tiivistelmät

Tarkemmat tiedustelut myös vanhemmista julkaisuista, niiden sisällöistä sekä irtonumeroiden osto osoitteesta suomensoluiologit(at)gmail.com.


30.4.2019 | Solubiologi-lehden päätoimittajan haastattelu

Odotellessamme ensimmäisen, uudistuneen Solubiologi-lehden ilmestymistä, päätimme haastatella uutta lehden päätoimittajaa, Jenny Joutsenta:

Moikka Jenny! Kertoisitko vähän itsestäsi ja siitä, miten olet 
päätynyt Solubiologi-lehden päätoimittajaksi?

”Heippa! Olen Jenny Joutsen, 34-vuotias solubiologi Turusta. Alun perin 
olen kotoisin Perämeren rannalta Kemistä, josta muutin Turkuun vuonna 
2004 opiskelemaan biologiaa Turun yliopistoon. Tällä hetkellä 
työskentelen Åbo Akademin solubiologian osastolla ja tutkin 
lämpösokkitekijöitä ja solustressiä. Päädyin Solubiologi-lehden 
päätoimittajaksi edellisen päätoimittajan Sebastian Landorin sekä 
yhdistyksen puheenjohtajan Elina Siljamäen pyynnöstä. Pidän paljon 
kirjoittamisesta ja tekstien lukemisesta, joten ajattelin että tässäpä 
oiva mahdollisuus kehittää molempia taitoja. Vapaa-aikanani luen 
paljon sanomalehtiä ja kirjoja, retkeilen perheeni kanssa luonnossa ja 
haaveilen Arktisen tutkimuskeskuksen perustamisesta.”

Solubiologi-lehti on uudistunut toden teolla, ja odotamme uuden 
kevään numeron ilmestymistä kovasti. Miten kuvailisit lehteämme 
lyhyesti jäsenyyttämme harkitseville, jotka eivät lehteämme ennestään tunne?

”Lehti on tosiaan käynyt tänä keväänä läpi mittavan uudistuksen, josta 
kiitän suuresti uutta taittajaamme Joanna Pylvänäistä. Sisällöllisesti 
lehdessä on nyt enemmän lyhyitä tekstiosioita, kuten kolumni sekä 
kuukauden solubiologin esittely, joiden kautta lehteen on aiempaa 
helpompi tutustua. Huomattavaa myös on, että lehdessä julkaistaan 
ainoastaan suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita, minkä vuoksi se on 
erityisen tärkeä osa kotimaista solubiologista ammattikirjallisuutta.”

Mikä on sinun mielestäsi parasta uudistuneessa lehdessämme?

”Ajankohtaiset tiedeuutiset, houkutteleva artikkelikokonaisuus sekä 
taidokas ja nykyaikainen ilme.”

Olemme julkaisseet lehdessämme mielellämme myös opinnäytetöitä. 
Ovatko opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit edelleen tervetulleita 
uudistuneeseen Solubiologiin? Saako artikkeleista edelleen 
kirjoituspalkkion?

”Ehdottomasti kyllä! Olen henkilökohtaisesti pyrkinyt kannustamaan 
juuri opiskelijoita kirjoittamaan artikkeleita lehteemme, sillä 
mielestäni kirjoittamista ei voi koskaan harjoitella liikaa. 
Kattavasta julkaisuluettelosta on runsaasti hyötyä myös esimerkiksi 
jatko-opinnoissa, joten artikkeleiden kirjoittamisesta on taatusti 
etua myös ihan käytännön tasolla. Jokaisesta kirjoitetusta 
artikkelista saa 100 e suuruisen kirjoituspalkkion.”

Onko sinulla mielessäsi vielä joitain visioita, joita haluaisit 
lähteä toteuttamaan lehdessämme toimituskunnan kanssa?

”Visioita on aina! Suurin ja pitkäaikaisin tavoitteeni on lisätä lehden 
levikkiä sekä julkaisumäärää. Tällä hetkellä lehti ilmestyy vain kaksi 
kertaa vuodessa, minkä toivoisin tuplaantuvan tulevina vuosina. Hieman 
pienemmät visiot liittyvät pääasiassa lehden sisältöosuuksiin. 
Haluaisin muun muassa lisätä lehteen osion, jossa kuultaisiin alan 
professoreiden mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Tällainen 
”Proffan suusta” -palsta pyritäänkin saamaan vielä ensi syksynä 
julkaistavaan numeroon. Uskon että mielenkiintoisella ja 
ajankohtaisella sisällöllä pystymme lisäämään lehtemme lukijamäärää.”

Mitä odotat tulevilta päätoimittajavuosilta?

”Tulevaisuudelta odotan erityisesti uuden oppimista, mielenkiintoisia 
tekstejä sekä visioiden toteutumista. Olen jo nyt saanut tutustua 
lukuisaan joukkoon uusia taitavia ihmisiä, minkä toivon jatkuvan 
tulevaisuudessakin!”


29.4.2019 | Solubiologi-lehti uudistuu

Vihdoin pääsemme ylpeänä kertomaan, mitä jäsenlehtemme toimituksessa on viime aikoina puuhailtu: Solubiologi-lehti on uudistunut täysin ilmettään ja sisältöään myöten! Kevään numerossa on luvassa mm. yhdistyksen 45-vuotisjuhlakooste, kolumni, kuukauden solubiologi ja kattava artikkeli solumekaniikan tutkimusmenetelmistä. Tätä jos mitä kannattaa odottaa, uudistunut lehti näyttää nimittäin todella hyvältä! Ennen painoon lähtöä on jäljellä enää muutama loppusilaus, joten uusi Solubiologi on pian postiluukussasi!

2.2.2019 | Solubiologi-lehden toimituskunta kokoontui

Solubiologi-lehden toimituskunta piti vuosittaisen kokouksensa 1.2.2019 Turussa. Tehokkaan parituntisen aikana ideoitiin päätoimittaja Jenny Joutsenen johdolla mm. lehden sisältöön ja ulkoasuun liittyviä uudistuksia, jotka tulette näkemään vielä tämän vuoden aikana. Paljon uutta on tulossa!

6.11.2018 | Solubiologi-lehti etsii toimittajaa Oulusta!

Oletko kiinnostunut tieteellisestä kirjoittamisesta? Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Solubiologi-lehti etsii uutta toimittajaa Oulusta! Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lehden päätoimittajaan, Jenny Joutseneen, jenny.joutsen@abo.fi!

 

16.6.2018 | Solubiologi 1/2018

Pääkirjoitus, 28.05.2018

Suomen kesä on alkanut erittäin lämpimästi ja kesän tuloon liittyy tietysti myös vuoden ensimmäinen Solubiologi. Tämän vuotisen kevään numeron aloittaa Marjaana Parikainen, joka avartaa meille kollageeni I:stä sitovan α2β1-integriinin roolia eturauhassyövässä, ja tämän vaikutusta geeniekspressioon ja invaasioon. Seuraavaksi Teemu Syrjälä kertoo meille brominoituneista palonestoaineista ja niiden vaikutuksista syöttösoluihin. Tämänkertaisen tietopaketin päättää Moona Huttusen ulkomaankirjeenvaihtotervehdys, jossa käydään läpi hänen jo kolme vuotta kestäneitä seikkailuitaan Lontoossa University Collegessa, Englannissa.

Tänä kesänä saimme mahdollisuuden lähteä laboratorioryhmän kanssa joukolla Suomea pakoon vierailulle TuE:hen (Technische Universiteit Eindhoven) Eindhoveniin, Hollantiin, jossa tapasimme ryhmänjohtajamme Cecilia Sahlgrenin toisen ryhmän tiimiläisiä. Ahkerana professorina Cecilia pyörittää siis kahta kokonaisuutta, ja olihan se mielenkiintoista päästä tutustumaan teknillisen yliopiston työtapoihin ja tekniikkoihin. Tämä alunperin 1956 perustettu yliopisto kouluttaa pääasiassa insinöörejä teknologian alalla, mutta solu- ja kudostekniikan ja mikrofabrikoinnin laboratoriot yhdistävät solubiologiaa ja biotekniikkaa. Yhteistyö insinöörien ja solubiologien välillä on tärkeässä asemassa TuE:ssa, kun kehitetään esimerkiksi keinotekoisia sydänläppiä tai mikrosiruja, joilla halutaan simuloida erilaisia olosuhteita, joihin solut voivat joutua. Lopullisena päämääränä on kehittää niin sanottuja organ-on-a-chip –menetelmiä, joilla voitaisiin simuloida kokonaisia elimiä pienoismallissa.

Tämä jäänee omalta osaltani päätoimittajuuteni viimeiseksi Solubiologi-lehdeksi, koska syksyllä puikkoihin tarttuu J.J. Hyvää kesän jatkoa kaikille toivottaa SEb ja koko Solubiologin väki.

– Sebastian Landor

”I am the easy-going doctor who does not need to salute properly. You will find that I am always removing my gloves. The reason for my lab coat being a slightly different color to yours is never explained.”

 

1. Artikkeli. Kollageenireseptori α2-integriini säätelee eturauhassyöpäsolujen geeniekspressiota ja invaasiota, Marjaana Parikainen (FM)

Erikoistyössä tutkittiin α2-integriinin vaikutusta eturauhassyöpäsolujen geeniekspressioon sekä solujen migraatioon ja invaasioon neljällä α2-integriiniä erilaisesti ilmentävällä DU145-solutyypillä. α2-integriinin havaittiin säätelevän tiettyjen geenien ilmentymistä sekä RNA- että proteiinitasolla mutta se ei vaikuttanut säätelemiensä proteiinien lokalisaatioon solussa. Lisäksi havaittiin, että α2β1-kollageeni I -vuorovaikutus lisäsi solutyyppien välisiä RNA-tason ilmentymiseroja suurimmalla osalla tutkituista 12 geenistä, minkä perusteella α2-integriinin aktivoituminen ja signalointi ligandivuorovaikutuksessa säätelee näiden geenien ilmentymistä. α2-integriiniä ilmentävät solut invasoivat enemmän Matrigeeliin ja kollageeni I:een kuin α2-integriiniä ilmentämättömät solut. Tulosten perusteella α2β1-integriiniin kohdentuvaa syöpähoitoa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää eturauhassyövän luumetastaasien estämiseen.

 

2. Artikkeli. The effects of some common brominated flame retardants (bfrs) on cell degranulation and cell viability in a mast cell line, Teemu Syrjälä (Biomedical Laboratory Scientist, Bachelor of Health Care; EQF6)

The aim of this study was to investigate the effects of two commonly used brominated flame retardants, tetrabromobisphenol A (TBBPA) and hexabromocyclododecane (HBCD), on degranulation and viability of a mast cell line RBL-2H3. Assays measuring and monitoring cell viability and the release of inflammatory proteins via degranulation were developed. The results showed that both TBBPA and HBCD cause substantial cell death over a long-term exposure in vitro. Both compounds caused some degranulation of the cells, although the results from HBCD turned out to be quite modest compared to those gotten from TBBPA. TBBPA greatly induced cell death by apoptosis while only a very small degree of necrotic cell death was observed. While the degree of necrosis caused by HBCD remains unknown, it was shown to also induce apoptotic cell death at least to some extent. The study concludes that TBBPA, based on the results, does seem to be a mast cell sensitizing agent. HBCD has great potential to have similar effects, although this requires further research.

 

3. Artikkeli. Ulkomaankirjeenvaihtaja, London University College (UCL) Englanti, Moona Huttunen (FT)