Artikkelit

Artikkelit ja tiivistelmät

Tarkemmat tiedustelut myös vanhemmista julkaisuista, niiden sisällöistä sekä irtonumeroiden osto osoitteesta suomensoluiologit(at)gmail.com.


22.2.2021 | Solubiologi 2/2020

Vuoden 2020 toinen Solubiologi-lehti on ajankohtainen kooste tämänhetkisestä ikääntymistutkimuksesta. Näkemyksiään aiheesta esittelee geriatrian professori Timo Strandberg, ja FM Anna Kankaanpää sekä LitT Elina Sillanpää kertovat tiedeartikkelissa epigeneettisistä kelloista. Lehdessä on mukana myös Kuukauden Solubiologi Satu Pekkala, joka on julkaissut kirjansa ”Suolistomikrobit ja terveys – hyvinvointia koko keholle” syksyllä 2020. Solubiologista löytyy siis jälleen kerran paljon mielenkiintoista luettavaa jäsenillemme!

20.5.2020 | Solubiologi 1/2020 ilmestynyt!

Jihuu, vuoden 2020 ensimmäinen Solubiologi on ilmestynyt! Joko olet saanut omasi?

Lehdessä esittelyssä Kuukauden Solubiologi Joanna Ilvesaro (Fimlab Laboratorioiden laboratoriopäällikkö) ja Nordic Laboratories Oy Helsingin Viikistä. Professorin mielipiteen tarjoilee Seppo Vainio (Kehitysbiologian professori Oulun yliopistosta), ja tiedeartikkeleissa pureudutaan histonikoodin sekä syövän täsmälääkehoitojen jälkeiseen jäännöstautiin. Mahtava paketti piristämään solubiologian korona-arkea! Lehden voi lukea myös pdf-muodossa jäsenintrassamme.

15.2.2020 | Solubiologi 2/2019 on ilmestynyt! Joko olet saanut omasi?

Vuoden 2019 toisessa numerossa on mukana Jukka Westermarckin (syöpätutkija, lääkäri, syöpäbiologian professori ja tutkimusjohtaja, Turun yliopisto) haastattelu, kuukauden solubiologi Johanna Tuomela (solubiologian dosentti, ryhmänjohtaja, yliopistonlehtori, Turun yliopisto), Anu Kauppisen immuno-oftamologian tutkimusryhmän esittely (Itä-Suomen yliopisto), Mari Björkmanin ”Solubiologina lääketeollisuudessa” kolumni sekä asiaa seeprakalasta ja jobitista!

30.4.2019 | Solubiologi-lehden päätoimittajan haastattelu

Odotellessamme ensimmäisen, uudistuneen Solubiologi-lehden ilmestymistä, päätimme haastatella uutta lehden päätoimittajaa, Jenny Joutsenta:

Moikka Jenny! Kertoisitko vähän itsestäsi ja siitä, miten olet 
päätynyt Solubiologi-lehden päätoimittajaksi?

”Heippa! Olen Jenny Joutsen, 34-vuotias solubiologi Turusta. Alun perin 
olen kotoisin Perämeren rannalta Kemistä, josta muutin Turkuun vuonna 
2004 opiskelemaan biologiaa Turun yliopistoon. Tällä hetkellä 
työskentelen Åbo Akademin solubiologian osastolla ja tutkin 
lämpösokkitekijöitä ja solustressiä. Päädyin Solubiologi-lehden 
päätoimittajaksi edellisen päätoimittajan Sebastian Landorin sekä 
yhdistyksen puheenjohtajan Elina Siljamäen pyynnöstä. Pidän paljon 
kirjoittamisesta ja tekstien lukemisesta, joten ajattelin että tässäpä 
oiva mahdollisuus kehittää molempia taitoja. Vapaa-aikanani luen 
paljon sanomalehtiä ja kirjoja, retkeilen perheeni kanssa luonnossa ja 
haaveilen Arktisen tutkimuskeskuksen perustamisesta.”

Solubiologi-lehti on uudistunut toden teolla, ja odotamme uuden 
kevään numeron ilmestymistä kovasti. Miten kuvailisit lehteämme 
lyhyesti jäsenyyttämme harkitseville, jotka eivät lehteämme ennestään tunne?

”Lehti on tosiaan käynyt tänä keväänä läpi mittavan uudistuksen, josta 
kiitän suuresti uutta taittajaamme Joanna Pylvänäistä. Sisällöllisesti 
lehdessä on nyt enemmän lyhyitä tekstiosioita, kuten kolumni sekä 
kuukauden solubiologin esittely, joiden kautta lehteen on aiempaa 
helpompi tutustua. Huomattavaa myös on, että lehdessä julkaistaan 
ainoastaan suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita, minkä vuoksi se on 
erityisen tärkeä osa kotimaista solubiologista ammattikirjallisuutta.”

Mikä on sinun mielestäsi parasta uudistuneessa lehdessämme?

”Ajankohtaiset tiedeuutiset, houkutteleva artikkelikokonaisuus sekä 
taidokas ja nykyaikainen ilme.”

Olemme julkaisseet lehdessämme mielellämme myös opinnäytetöitä. 
Ovatko opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit edelleen tervetulleita 
uudistuneeseen Solubiologiin? Saako artikkeleista edelleen 
kirjoituspalkkion?

”Ehdottomasti kyllä! Olen henkilökohtaisesti pyrkinyt kannustamaan 
juuri opiskelijoita kirjoittamaan artikkeleita lehteemme, sillä 
mielestäni kirjoittamista ei voi koskaan harjoitella liikaa. 
Kattavasta julkaisuluettelosta on runsaasti hyötyä myös esimerkiksi 
jatko-opinnoissa, joten artikkeleiden kirjoittamisesta on taatusti 
etua myös ihan käytännön tasolla. Jokaisesta kirjoitetusta 
artikkelista saa 100 e suuruisen kirjoituspalkkion.”

Onko sinulla mielessäsi vielä joitain visioita, joita haluaisit 
lähteä toteuttamaan lehdessämme toimituskunnan kanssa?

”Visioita on aina! Suurin ja pitkäaikaisin tavoitteeni on lisätä lehden 
levikkiä sekä julkaisumäärää. Tällä hetkellä lehti ilmestyy vain kaksi 
kertaa vuodessa, minkä toivoisin tuplaantuvan tulevina vuosina. Hieman 
pienemmät visiot liittyvät pääasiassa lehden sisältöosuuksiin. 
Haluaisin muun muassa lisätä lehteen osion, jossa kuultaisiin alan 
professoreiden mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Tällainen 
”Proffan suusta” -palsta pyritäänkin saamaan vielä ensi syksynä 
julkaistavaan numeroon. Uskon että mielenkiintoisella ja 
ajankohtaisella sisällöllä pystymme lisäämään lehtemme lukijamäärää.”

Mitä odotat tulevilta päätoimittajavuosilta?

”Tulevaisuudelta odotan erityisesti uuden oppimista, mielenkiintoisia 
tekstejä sekä visioiden toteutumista. Olen jo nyt saanut tutustua 
lukuisaan joukkoon uusia taitavia ihmisiä, minkä toivon jatkuvan 
tulevaisuudessakin!”