Artikkelit

Artikkelit ja tiivistelmät

Tarkemmat tiedustelut myös vanhemmista julkaisuista, niiden sisällöistä sekä irtonumeroiden osto osoitteesta suomensoluiologit(at)gmail.com.


2.2.2019 | Solubiologi-lehden toimituskunta kokoontui

Solubiologi-lehden toimituskunta piti vuosittaisen kokouksensa 1.2.2019 Turussa. Tehokkaan parituntisen aikana ideoitiin päätoimittaja Jenny Joutsenen johdolla mm. lehden sisältöön ja ulkoasuun liittyviä uudistuksia, jotka tulette näkemään vielä tämän vuoden aikana. Paljon uutta on tulossa!

6.11.2018 | Solubiologi-lehti etsii toimittajaa Oulusta!

Oletko kiinnostunut tieteellisestä kirjoittamisesta? Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Solubiologi-lehti etsii uutta toimittajaa Oulusta! Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lehden päätoimittajaan, Jenny Joutseneen, jenny.joutsen@abo.fi!

 

16.6.2018 | Solubiologi 1/2018

Pääkirjoitus, 28.05.2018

Suomen kesä on alkanut erittäin lämpimästi ja kesän tuloon liittyy tietysti myös vuoden ensimmäinen Solubiologi. Tämän vuotisen kevään numeron aloittaa Marjaana Parikainen, joka avartaa meille kollageeni I:stä sitovan α2β1-integriinin roolia eturauhassyövässä, ja tämän vaikutusta geeniekspressioon ja invaasioon. Seuraavaksi Teemu Syrjälä kertoo meille brominoituneista palonestoaineista ja niiden vaikutuksista syöttösoluihin. Tämänkertaisen tietopaketin päättää Moona Huttusen ulkomaankirjeenvaihtotervehdys, jossa käydään läpi hänen jo kolme vuotta kestäneitä seikkailuitaan Lontoossa University Collegessa, Englannissa.

Tänä kesänä saimme mahdollisuuden lähteä laboratorioryhmän kanssa joukolla Suomea pakoon vierailulle TuE:hen (Technische Universiteit Eindhoven) Eindhoveniin, Hollantiin, jossa tapasimme ryhmänjohtajamme Cecilia Sahlgrenin toisen ryhmän tiimiläisiä. Ahkerana professorina Cecilia pyörittää siis kahta kokonaisuutta, ja olihan se mielenkiintoista päästä tutustumaan teknillisen yliopiston työtapoihin ja tekniikkoihin. Tämä alunperin 1956 perustettu yliopisto kouluttaa pääasiassa insinöörejä teknologian alalla, mutta solu- ja kudostekniikan ja mikrofabrikoinnin laboratoriot yhdistävät solubiologiaa ja biotekniikkaa. Yhteistyö insinöörien ja solubiologien välillä on tärkeässä asemassa TuE:ssa, kun kehitetään esimerkiksi keinotekoisia sydänläppiä tai mikrosiruja, joilla halutaan simuloida erilaisia olosuhteita, joihin solut voivat joutua. Lopullisena päämääränä on kehittää niin sanottuja organ-on-a-chip –menetelmiä, joilla voitaisiin simuloida kokonaisia elimiä pienoismallissa.

Tämä jäänee omalta osaltani päätoimittajuuteni viimeiseksi Solubiologi-lehdeksi, koska syksyllä puikkoihin tarttuu J.J. Hyvää kesän jatkoa kaikille toivottaa SEb ja koko Solubiologin väki.

– Sebastian Landor

”I am the easy-going doctor who does not need to salute properly. You will find that I am always removing my gloves. The reason for my lab coat being a slightly different color to yours is never explained.”

 

1. Artikkeli. Kollageenireseptori α2-integriini säätelee eturauhassyöpäsolujen geeniekspressiota ja invaasiota, Marjaana Parikainen (FM)

Erikoistyössä tutkittiin α2-integriinin vaikutusta eturauhassyöpäsolujen geeniekspressioon sekä solujen migraatioon ja invaasioon neljällä α2-integriiniä erilaisesti ilmentävällä DU145-solutyypillä. α2-integriinin havaittiin säätelevän tiettyjen geenien ilmentymistä sekä RNA- että proteiinitasolla mutta se ei vaikuttanut säätelemiensä proteiinien lokalisaatioon solussa. Lisäksi havaittiin, että α2β1-kollageeni I -vuorovaikutus lisäsi solutyyppien välisiä RNA-tason ilmentymiseroja suurimmalla osalla tutkituista 12 geenistä, minkä perusteella α2-integriinin aktivoituminen ja signalointi ligandivuorovaikutuksessa säätelee näiden geenien ilmentymistä. α2-integriiniä ilmentävät solut invasoivat enemmän Matrigeeliin ja kollageeni I:een kuin α2-integriiniä ilmentämättömät solut. Tulosten perusteella α2β1-integriiniin kohdentuvaa syöpähoitoa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää eturauhassyövän luumetastaasien estämiseen.

 

2. Artikkeli. The effects of some common brominated flame retardants (bfrs) on cell degranulation and cell viability in a mast cell line, Teemu Syrjälä (Biomedical Laboratory Scientist, Bachelor of Health Care; EQF6)

The aim of this study was to investigate the effects of two commonly used brominated flame retardants, tetrabromobisphenol A (TBBPA) and hexabromocyclododecane (HBCD), on degranulation and viability of a mast cell line RBL-2H3. Assays measuring and monitoring cell viability and the release of inflammatory proteins via degranulation were developed. The results showed that both TBBPA and HBCD cause substantial cell death over a long-term exposure in vitro. Both compounds caused some degranulation of the cells, although the results from HBCD turned out to be quite modest compared to those gotten from TBBPA. TBBPA greatly induced cell death by apoptosis while only a very small degree of necrotic cell death was observed. While the degree of necrosis caused by HBCD remains unknown, it was shown to also induce apoptotic cell death at least to some extent. The study concludes that TBBPA, based on the results, does seem to be a mast cell sensitizing agent. HBCD has great potential to have similar effects, although this requires further research.

 

3. Artikkeli. Ulkomaankirjeenvaihtaja, London University College (UCL) Englanti, Moona Huttunen (FT)

 

 

 

 

 

26.2.2018 | Solubiologi 1/2017

Pääkirjoitus, 22.11.2017

Tämän vuoden Solubiologi-lehti ilmestyy vain kerran, ja tarjoammekin nyt Suomi 100 -hengessä monipuolisen erikoisnumeron pakattuna
täyteen hyvinkin ajankohtaista asiaa.

Lehden aloittaa Kirsi Rilla, joka laajentaa tietoisuuttamme solunulkoisten vesikkelien muodossa.
Artikkelissa Kirsi kuvailee näiden ekstrasellulaaristen vesikkeleiden toimintaa solujenvälisinä viestinviejinä, sekä niiden käyttöä biomarkkerina eri patologisissa tilanteissa. Konsta Kukkonen vuorostaan kuvailee meille kokogenomin CRISPR-seulonnat, joissa määrätyn fenotyypin aiheuttama genotyyppi voidaan määrittää. Seuraavaksi saamme tujauksen syöpätutkimusta, kun Mauro Scaravilli luo meille lujatekoisen yleisnäkemyksen mikroRNAsta syövässä.

Olemme tähän numeroon myös onnistuneet saamaan Euro-Bioimaging projektimanageri Pasi Kankaanpään artikkelin, jossa hän esittelee teille Euroopassa jo suureksi kasvaneen Euro-Bioimaging kuvantamisverkoston. Tätä jatkuvasti kehittyvää infrastuktuuria johdetaan Suomen Turusta käsin ja yhteistyötä tehdään jo nyt myös maailmanlaajuisesti niin kutsutussa Global Bioimaging toimintahaarassa.

Kaiken tämän jännittävyyden lisäksi tässä numerossa alkaa myös uusiutuva osio nimeltään ulkomaankirjeenvaihtajan kuulumiset, jonka potkaisee käyntiin meidän oma Sira Karvinen. Jutussa Sira kertoo tohtorintutkinnon jälkeisestä seikkailustaan Atlantin tuolla puolen Minnesotan yliopistossa. Jatkossa pyrimme myös julkaisemaan tasaisin väliajoin mielenkiintoisia tarinoita solubiologien ulkomaanvaihto- tai työkokemuksista. Kehotamme siis täten ulkomailla vaihto-opiskeluaikaa tai työjaksoa suorittavia lukijoitamme rohkeasti ottamaan yhteyttä, mikäli jutun kirjoittaminen Solubiologi-lehteen kiinnostaa.

Mielenkiintoisia ja jännittäviä lukuhetkiä sekä mukavia joulunodotuksia toivottaa koko Solubiologi-tonttuporukka!

Tuntematon tutkija – Sebastian Landor

Artikkeli 1. Solunulkoiset vesikkelit – uudet solujen väliset viestijät, Kirsi Rilla (FT, dosentti, akatemiatutkija)

Solunulkoiset vesikkelit ovat tällä hetkellä yksi kiivaimmin tutkittuja kohteita solubiologian ja biolääketieteen alalla. Solunulkoiset vesikkelit ovat solujen ympäristöönsä erittämiä kalvorakkuloita, jotka kantavat isäntäsolusta peräisin olevia molekyylejä. Niitä erittyy useimmista elimistön soluista soluväliaineeseen ja kaikkiin elimistön nesteisiin, jossa ne toimivat viesteinä solujen välillä. Niiden mahdollinen hyödyntäminen biomarkkereina on erityisen kiinnostuksen kohteena.

Artikkeli 2. Kokogenomin CRISPR-seulonnat – Toiminnallisen genetiikan muurinmurtaja? Konsta Kukkonen (FM)

CRISPR-Cas9 menetelmä on viime vuosina osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi toiminnallisissa tutkimuksissa. Tarkkaan valikoitujen kohteiden muokkauksen lisäksi sitä voidaan hyödyntää myös genominlaajuisissa seulonnoissa, joissa etsitään tunnetun fenotyypin aiheuttavaa geeniä tai geenejä hiljentämällä solumaljalla kaikkia geenejä samanaikaisesti eri soluissa. RNA-interferenssistä poiketen CRISPR-Cas9:n perustuvalla teknologialla voidaan saavuttaa täydellinen ja peruuttamaton geenin hiljeneminen. Lisäksi Cas9:n entsyymin muokattavuus mahdollistaa myös geenien aktivaation, tämänkin genomin laajuisena.

Artikkeli 3. microRNAs and cancer, Mauro Scaravilli (Ph.D.)

microRNAs (miRNAs) are small non-coding RNA molecules, 20-23 nucleotides long, involved in the regulation of gene expression. Recent studies have shown that miRNAs are implicated in human diseases, including cancer. They have been found to be differentially expressed in several malignancies compared to normal tissues and can affect the expression of oncogenes and tumor suppressors. The stability of these small RNAs and the development of more specific detection technologies make them also ideal candidate for the discovery of new cancer biomarkers.

Artikkeli 4. Euro-BioImaging – Suomen johtama uusi kuvantamispalveluiden verkosto, Pasi Kankaanpää (FT, Project manager, Euro-BioImaging)

Eurooppaan on syntynyt uusi kansainvälinen verkosto, Euro-BioImaging, joka tarjoaa tutkijoille avoimen pääsyn lukuisiin huipputason
biologisiin ja lääketieteellisiin kuvantamiskeskuksiin ympäri Euroopan. Suomi ja Turku on valittu johtamaan koko infrastuktuuria ja kehittämään sen sydämenä toimivaa web-portaalia. Euro-BioImaging on vasta rakenteilla, mutta kuka tahansa voi jo nyt päästä käyttämään jotakin sen 28:sta palvelukeskuksesta. Suomessa on johtokeskuksen ohella yksi verkoston halutuimmista palvelukeskuksista. Euro-BioImagingin toiminta on aktiivisesti kasvamassa maailmanlaajuiseksi.