Yleistä
Solubiologi-lehti on Suomen Solubiologit ry:n (www.suomensolubiologit.fi) jäsenlehti, jossa julkaistaan solu- ja molekyylibiologiaan ja biolääketieteeseen läheisesti liittyviä artikkeleita suomeksi ja ruotsiksi kirjoittajan kotimaisen kielen mukaisesti. Kirjoitukset voivat olla yleistajuisia katsausartikkeleita tai lyhyitä tieteellisiä raportteja. Lehdessä julkaistaan myös tutkimusryhmä- sekä yritysesittelyjä. Halutessasi kirjoittaa Solubiologi-lehteen, ota yhteyttä alueesi paikallistoimittajaan tai päätoimittajaan. Kirjoittajana voi toimia lähes kuka tahansa bioalan ammattilainen, kuitenkin siten, että esimerkiksi opinnäytetöihin perustuvat artikkelit toivotaan kirjoitettavan yhdessä työn ohjaajan kanssa.
Käsikirjoitus lähetetään toimittajalle sähköpostin liitteenä docx.-muodossa. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ja Times New Roman 12 pt -kirjasimilla välttäen ylimääräistä muokkausta (ei automaattista tavutusta tms.). Tekstitiedostot tallennetaan siten, että niistä ilmenevät kirjoittajan nimi sekä tiedoston muoto (esimerkiksi Virtanen_teksti.docx). Kuvien ja taulukoiden tulee olla erillisinä tiedostoina mieluiten tiff- tai eps-muodossa. Kuvat ja taulukot tallennetaan muodossa Virtanen_kuva1, Virtanen_taulukko1 jne. Kuvia ja taulukoita ei saa sisällyttää osaksi tekstitiedostoa. Kuva- ja taulukkotekstit sijoitetaan erillisille sivuille itse päätekstin jälkeen.
Tekstin rakenne
Artikkelin ensimmäisellä sivulla tulee ilmoittaa seuraavat tiedot: otsikko, kirjoittajien nimet, kirjoittajien affiliaatiot, päävastuullisen kirjoittajan sähköpostiosoite sekä puhelinnumero.
Pituus
Katsausten suurin sallittu pituus on 1800 sanaa, johon sisältyvät tiivistelmä ja pääteksti. Lyhyiden tieteellisten raporttien ihannepituus on 1500 sanaa. Kirjallisuusluetteloa, taulukoita ja kuvia, kuvatekstejä tai ydinasioita ei lasketa tähän pituuteen.
Tiivistelmä
Artikkeleihin tulee liittää enintään sadan sanan mittainen tiivistelmä. Tiivistelmä ei ole johdanto vaan sen tulee kertoa itsenäisesti koko artikkelin olennainen sisältö.
Pääteksti
Artikkelin ensimmäinen osa on johdanto, jonka tehtävä on johdattaa lukija aiheeseen. Johdantoa ei otsikoida. Artikkelit tulee jäsentää väliotsikoiden ja kappalejaon avulla. Tekstin on oltava selkeää, helposti ymmärrettävää ja hyvää suomen tai ruotsin kieltä. Toimituksella on oikeus korjata artikkelin kieliasua, joskin päävastuu tekstistä ja sen sisällöstä on kirjoittajalla itsellään. Asiamuutoksista neuvotellaan kirjoittajan kanssa. Artikkelin loppuun tulee kirjoittaa Lopuksi-väliotsikolla alkava lyhyt jakso, jossa keskitytään pohtimaan aiheen tulevaisuudennäkymiä.
Ydinasiat
Artikkeleihin tulee liittää Ydinasiat-tekstilaatikko, jossa 3–5 yksittäisellä, erillisellä virkkeellä tiivistetään artikkelin keskeinen sisältö.
Kirjallisuusviitteet
Kirjallisuusviitteiden lukumäärä tulee rajoittaa keskeisimpään 30 kappaleeseen. Kirjallisuusviitteet kirjoitetaan tekstissä aikajärjestyksessä pilkuilla erotettuina (Eilebrecht ym. 2010, Bock 2017, Hirakawa ja Watanabe, 2019). Viitteet liitetään täydellisinä aakkosjärjestyksessä kirjoittajineen ja otsikkoineen tekstin loppuun Kirjallisuusviitteet-väliotsakkeen alle. Mikäli artikkeli on julkaistu ainoastaan elektronisessa muodossa, viitelistaan on lisättävän myös elektroniseen aineistoon viittaava doi-numero. Alla esimerkki kirjallisuusviitteistä.
Bock R (2017) Witnessing genome evolution: Experimental reconstruction of endosymbiotic and horizontal gene transfer. Annu Rev Genet. 51: 1-22.
Eilebrecht S, Brysbaert G, Wegert T, Urlaub H, Benecke BJ, Benecke A (2011) 7SK small nuclear RNA directly affects HMGA1 function in transcription regulation. Nucleic Acids Res. 39: 2057-2072.
Hirakawa Y, Watanabe A. (2019) Organellar DNA Polymerases in Complex Plastid-Bearing Algae. Biomolecules. 9: E140. doi: 10.3390/biom9040140.