Solubiologi 1/2017
26.2.2018Pääkirjoitus, 22.11.2017
Tämän vuoden Solubiologi-lehti ilmestyy vain kerran, ja tarjoammekin nyt Suomi 100 -hengessä monipuolisen erikoisnumeron pakattuna
täyteen hyvinkin ajankohtaista asiaa.
Lehden aloittaa Kirsi Rilla, joka laajentaa tietoisuuttamme solunulkoisten vesikkelien muodossa.
Artikkelissa Kirsi kuvailee näiden ekstrasellulaaristen vesikkeleiden toimintaa solujenvälisinä viestinviejinä, sekä niiden käyttöä biomarkkerina eri patologisissa tilanteissa. Konsta Kukkonen vuorostaan kuvailee meille kokogenomin CRISPR-seulonnat, joissa määrätyn fenotyypin aiheuttama genotyyppi voidaan määrittää. Seuraavaksi saamme tujauksen syöpätutkimusta, kun Mauro Scaravilli luo meille lujatekoisen yleisnäkemyksen mikroRNAsta syövässä.
Olemme tähän numeroon myös onnistuneet saamaan Euro-Bioimaging projektimanageri Pasi Kankaanpään artikkelin, jossa hän esittelee teille Euroopassa jo suureksi kasvaneen Euro-Bioimaging kuvantamisverkoston. Tätä jatkuvasti kehittyvää infrastuktuuria johdetaan Suomen Turusta käsin ja yhteistyötä tehdään jo nyt myös maailmanlaajuisesti niin kutsutussa Global Bioimaging toimintahaarassa.
Kaiken tämän jännittävyyden lisäksi tässä numerossa alkaa myös uusiutuva osio nimeltään ulkomaankirjeenvaihtajan kuulumiset, jonka potkaisee käyntiin meidän oma Sira Karvinen. Jutussa Sira kertoo tohtorintutkinnon jälkeisestä seikkailustaan Atlantin tuolla puolen Minnesotan yliopistossa. Jatkossa pyrimme myös julkaisemaan tasaisin väliajoin mielenkiintoisia tarinoita solubiologien ulkomaanvaihto- tai työkokemuksista. Kehotamme siis täten ulkomailla vaihto-opiskeluaikaa tai työjaksoa suorittavia lukijoitamme rohkeasti ottamaan yhteyttä, mikäli jutun kirjoittaminen Solubiologi-lehteen kiinnostaa.
Mielenkiintoisia ja jännittäviä lukuhetkiä sekä mukavia joulunodotuksia toivottaa koko Solubiologi-tonttuporukka!
Tuntematon tutkija – Sebastian Landor
Artikkeli 1. Solunulkoiset vesikkelit – uudet solujen väliset viestijät, Kirsi Rilla (FT, dosentti, akatemiatutkija)
Solunulkoiset vesikkelit ovat tällä hetkellä yksi kiivaimmin tutkittuja kohteita solubiologian ja biolääketieteen alalla. Solunulkoiset vesikkelit ovat solujen ympäristöönsä erittämiä kalvorakkuloita, jotka kantavat isäntäsolusta peräisin olevia molekyylejä. Niitä erittyy useimmista elimistön soluista soluväliaineeseen ja kaikkiin elimistön nesteisiin, jossa ne toimivat viesteinä solujen välillä. Niiden mahdollinen hyödyntäminen biomarkkereina on erityisen kiinnostuksen kohteena.
Artikkeli 2. Kokogenomin CRISPR-seulonnat – Toiminnallisen genetiikan muurinmurtaja? Konsta Kukkonen (FM)
CRISPR-Cas9 menetelmä on viime vuosina osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi toiminnallisissa tutkimuksissa. Tarkkaan valikoitujen kohteiden muokkauksen lisäksi sitä voidaan hyödyntää myös genominlaajuisissa seulonnoissa, joissa etsitään tunnetun fenotyypin aiheuttavaa geeniä tai geenejä hiljentämällä solumaljalla kaikkia geenejä samanaikaisesti eri soluissa. RNA-interferenssistä poiketen CRISPR-Cas9:n perustuvalla teknologialla voidaan saavuttaa täydellinen ja peruuttamaton geenin hiljeneminen. Lisäksi Cas9:n entsyymin muokattavuus mahdollistaa myös geenien aktivaation, tämänkin genomin laajuisena.
Artikkeli 3. microRNAs and cancer, Mauro Scaravilli (Ph.D.)
microRNAs (miRNAs) are small non-coding RNA molecules, 20-23 nucleotides long, involved in the regulation of gene expression. Recent studies have shown that miRNAs are implicated in human diseases, including cancer. They have been found to be differentially expressed in several malignancies compared to normal tissues and can affect the expression of oncogenes and tumor suppressors. The stability of these small RNAs and the development of more specific detection technologies make them also ideal candidate for the discovery of new cancer biomarkers.
Artikkeli 4. Euro-BioImaging – Suomen johtama uusi kuvantamispalveluiden verkosto, Pasi Kankaanpää (FT, Project manager, Euro-BioImaging)
Eurooppaan on syntynyt uusi kansainvälinen verkosto, Euro-BioImaging, joka tarjoaa tutkijoille avoimen pääsyn lukuisiin huipputason
biologisiin ja lääketieteellisiin kuvantamiskeskuksiin ympäri Euroopan. Suomi ja Turku on valittu johtamaan koko infrastuktuuria ja kehittämään sen sydämenä toimivaa web-portaalia. Euro-BioImaging on vasta rakenteilla, mutta kuka tahansa voi jo nyt päästä käyttämään jotakin sen 28:sta palvelukeskuksesta. Suomessa on johtokeskuksen ohella yksi verkoston halutuimmista palvelukeskuksista. Euro-BioImagingin toiminta on aktiivisesti kasvamassa maailmanlaajuiseksi.
