Ajankohtaista

Solubiologi 1/2016

19.6.2016

Pääkirjoitus, 03.05.2016

Solubiologi-lehti on uudistanut ulkoasunsa ja julkaisee tästä lähtien etukannessa solubiologiaan liittyvää värikästä ja inspiroivaa kuvantamista. Jos teiltä lukijoilta löytyy kaunista kuvamateriaalia, jonka haluaisitte koko Solubiologilukijakunnan nähtäville, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä lehden päätoimittajaan tai aluetoimittajiin.

Tässä numerossa olemme ajan hermoilla Juha “Lihastohtori” Hulmin ja Heikki Kainulaisen artikkelilla, jossa kohtaa liikuntafysiologia sekä solu- ja molekyylibiologia. Syöpäosiossa Barun Pradhan sekä Liisa Kauppi kertovat meille DNA:n uudelleenjärjestelyjen havaitsemisesta syövässä, ja Kati Porkka selvittää meille miten infektio voi laukaista leukemian. Sanna Mäkelä puolestaa kertoo meille influenssaviruksen havaitsemisesta soluissa, ja numeron päättää meidän oman Solubiologit ry:mme puheenjohtajan tiivistelmä tämän vuoden työelä- mäseminaarista.

Lääketieteellisen tutkimuksen rehellisyys on ollut tapetilla tämän vuoden alussa Ruotsin kuuluisimmassa yliopistossa eli Karoliinisessa Instituutissa professorina työskennelleen Paolo Macchiarinin jäätyä kiinni tutkimusvilpistä. Tämä aikaisemmin regeneratiivisen lääketieteen edelläkävijänä pidetty lääkäri, joka ensimmäisenä maailmassa suoritti keinotekoisten kurkunpäiden implantaatioita, on tutkimuksissaan rikkonut eettisiä säännöksiä, tarpeettomasti vaarantanut potilaiden henkiä sekä vääristänyt tutkimustuloksia julkaisuissa.

Macchiarinin kaksi ensimmäistä operaatiota, joissa käytettiin elinluovuttajilta saatuja henkitorvia, olivat onnistuneita, ja nämä potilaat ovat edelleen hengissä ja hyvinvoivia. Kuusi sitä seuraavaa potilaasta, jotka saivat synteettisistä “scaffoldeista” ja potilaiden omista kantasoluista koostuvia kurkunpäitä – toimenpide, jota ei ollut vielä tieteellisesti todistettu toimivaksi – eivät selvinneet hengissä pitkään jatkuvista komplikaatioista johtuen. Macchiarini myös vääristeli potilaiden toipumista operaatioiden jälkeen hyvinkin korkean luokan julkaisuissa. Tapaus Macchiarini esimerkillistää tieteessä esiintyvän vilpin, joka pahimmillaan torpedoi koko tieteen perustan, ja joka voi asettaa potilaita hengenvaaraan sovelletussa tieteessä.

Aurinkoista kesää toivottaen!

Sebastian Landor

Artikkeli 1. Solu- ja molekyylibiologia liikuntafysiologien työkaluina,  Juha Hulmi (PhD, dosentti) ja Heikki Kainulainen (Prof.)

Fysiologia on haastava tieteenala. Se yhdistää molekyylitason mekanismit, solujen vä- lisen kommunikaation, ja eri kudosten sekä koko kehon toiminnan tutkimuksen. Fysiologian osa-alue, liikuntafysiologia, on yksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pääaineista. Se tutkii erityisesti liikunnan, ja uudempana ilmiönä myös liikkumattomuuden vaikutuksia elimistöön. Liikuntafysiologia pitää sisällään myös elimistön toiminnan ja suorituskykyyn vaikututtavien sairauksien tutkimuksen.

Artikkeli 2. Detecting DNA rearrangements- a focused approach, Barun Pradhan (M.Sc.), Liisa Kauppi (Assistant Professor, PhD)

Artikkeli 3. Infektio voi laukaista leukemian, Kati Porkka (FT)

Infektioiden on jo kauan uskottu liittyvän lasten leukemioihin. Vaikka tilastolliset tutkimukset ovat tukeneet tätä teoriaa, niin biologisia todisteita infektioille altistumisesta leukemioiden laukaisevana tekijänä ei ole ollut. Arvostetun Cancer Discovery –lehden joulukuussa 2015 julkaisemassa tutkimuksessa tämä yhteys vihdoin osoitettiin käyttä- mällä mallieläiminä hiiriä, joilla oli akuutille B-soluleukemialle altistava Pax5-geenin mutaatio. Jos hiiriä pidettiin olosuhteissa, joissa ne eivät altistuneet taudinaiheuttajille, niille ei kehittynyt leukemiaa. Jos ne sen sijaan siirrettiin pian syntymän jälkeen ympäristöön, jossa ne kohtasivat patogeenejä, 22% hiiristä sairastui leukemiaan. Tällä osoitettiin todeksi ns. viivästyneen infektion hypoteesi, jota on ensimmäisen kerran esitetty leukemian laukaisevaksi tekijäksi jo vuonna 1988.

Artikkeli 4. Influenssaviruksen tunnistus soluissa luontaisen immuniteetin reseptoreilla, Sanna Mäkelä (FM väit.)

Influenssainfektioita esiintyy Suomessa talvikaudella vuosittaisina epidemioina. Ajoittain influenssavirusinfektioita ilmaantuu myös laajempana pandemiana jos uudentyyppinen influenssavirus alkaa levitä ihmisestä toiseen. Viimeisin pandemian aiheuttaja oli ns. sikainfluenssavirus vuonna 2009, eli tyypin H1N1 pandeeminen influenssa A -virus. Influenssavirukset aiheuttavat ihmisissä hengitystieinfektioita, jotka voivat johtaa vakavaan tautiin perussairailla, immuunipuutteisilla tai iäkkäillä henkilöillä. Yleensä ihmisen immuunipuolustuksen tehokas aktivoituminen influenssavirusinfektion seurauksena johtaa taudin paranemiseen. Taudinaiheuttajan nopea tunnistus on edellytys immuunipuolustuksen tehokkaalle ja tarkoituksenmukaiselle käynnistymiselle. Soluilla on lukuisia erilaisia hahmontunnistusreseptoreiksi kutsuttuja reseptoreita, joiden avulla ne valvovat mikrobirakenteiden esiintymistä soluvälitilassa, solulimassa ja muissa solun rakenteissa. Havaitessaan mikrobirakenteen solut erittävät vasteena viestiaineita, eli sytokiineja, jotka ohjaavat immuunipuolustuksen toimintaa. Erittäin tärkeä puolustuskeino influenssavirusta vastaan on interferoneiksi kutsuttujen sytokiinien tuotanto, mikä puolestaan johtaa monien virusta rajoittavien soluproteiinien tuottoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan influenssavirusinfektion aikaisia vaiheita soluissa, miten viruksen tunkeutuminen soluun havaitaan ja miten interferonivaste solussa laukeaa.

 

 

 

http://www.fennokauppa.fi/yrityksille/tuotteet/Laboratoriotuotteet